Hallittu muutos rytinää parempi

Tiistai 4.7.2017 - Ari Reunanen

Euran kunnanhallitus päätti viikolla 26 linjauksista koskien päivähoidon järjestämistä tulevaisuudessa. Riittävien ja laadukkaiden hoitopaikkojen varmistamiseen tarttuminen on todella positiivinen asia. Hallituksen linjauksien myötä euralaisessa varhaiskasvatuksessa alkaisi rytinä, joka koskettaa satoja lapsiperheitä ja noin sataa kunnan työntekijää sekä siirtäisi päivähoidon järjestämisen laajasti yksityiseksi liiketoiminnaksi.

Yksityisille päiväkodeille on Euran palvelurakenteessa hyvä täydentävä paikkansa. Myös uudet yritykset ovat lämpimästi tervetulleita. Varhaiskasvatuksen suhteen on vielä erikseen todettava, että aivan samat laatukriteerit ja ryhmäkoot koskevat niin kunnan kuin yksityisenkin järjestämää varhaiskasvatusta. Siinä mielessä jokainen vanhempi voi olla rauhallisin mielin - lapset tulevat saamaan Eurassa laadukasta päivähoitoa kaikissa toimipaikoissa.

Sitten on kun kuitenkin se mutta. Hallituksen linjaus asettaa yksityisen palvelutuotannon selvästi kunnan oman toiminnan edelle ja jopa merkittävästi suosituksia laajemmaksi. Tämä siitä huolimatta, että kunnalla on aina lain mukaan viimekätinen vastuu päivähoidon järjestämisestä. Kunnanhallituksen linjauksella Eura saattaa tulla tulevaisuudessa riippuvaiseksi yksityisistä päiväkotiyrityksistä. Entä jos yritys meneekin konkurssiin ja kunnalla ei ole enää omia valmiuksia tarjota kaikille lapsille hoitopaikkaa? Toivottavasti näin ei tapahdu, mutta kaikkiin riskeihin tulee varautua. Puhutaan pienten lasten ja perheiden arjen kannalta isoista asioista - arjen mahdollisimman mutkattomasta toimivuudesta.

Tämän vuoksi tulisi kunnan oman, uuden Käräjämäen päiväkodin rakentaminen, asettaa Euran keskustassa ykköstavoitteeksi. Kun kunta järjestää varhaiskasvatuksesta enemmistön itse ja täydentää sitä laadukkailla yksityisillä palveluilla, niin kokonaisuus on kaikille osapuolille paras mahdollinen. Aloitettaisiin siis uuden Käräjämäen päiväkodin rakentaminen mahdollisimman nopeasti ja katsotaan, kuinka suuri tarve sen valmistumisen jälkeen on vielä yhdelle täysin uudelle yksityiselle päiväkodille. Näin varmistetaan kunnan edellytykset vastata hoitotarpeeseen eikä tulla liian riippuvaisiksi yksityisistä toimijoista.

Samaan aikaan tulee huolehtia myös henkilökunnan asemasta. Huolestuneita ääniä on jo kuulunut, vaikka kunnanhallituksen päätöksistä tehtyjen uutisten mukaan irtisanomiset pyritään välttämään. Arvioni kuitenkin on, että etenkin perhepäivähoitajien asema tehtyjen linjausten pohjalta on vähintäänkin tukala. Mietteliäinä ovat myös monet vanhemmat, jotka tahtoisivat lapsilleen perhepäivähoitoa.

Olennaista olisikin nyt huolehtia siitä, että muutoksille varataan riittävän pitkät siirtymäajat, henkilöstön asemasta ja esimerkiksi lisäkoulutuksesta huolehditaan ja perhepäivähoidon saatavuus tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa mahdollistetaan.

Kunnanhallitusta on kiitettävä siitä, että se on sysännyt varhaiskasvatuksen kehittämisen Eurassa eteenpäin. Muistetaan kuitenkin, että hallitulla muutoksella saavutetaan rytinän sijaan kuntalaisten kannalta kestävämpi ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen

Avainsanat: varhaiskasvatus, yksityistäminen, Eura, päiväkoti

Euran kasvatus- ja opetuslautakunnan näkökulma päätöksiin

Keskiviikko 10.5.2017 - Ari Reunanen

Alasatakunta (5.5.-17) uutisoi lautakunnan tekemistä päätöksistä. Koska tehtyyn uutiseen ei oltu haastateltu lautakunnan jäseniä päätöksien taustoista, on hyvä avata niitä kuntalaisille.

IMG_1039.JPG

Lautakunnalle ehdotettiin Euran peruskoulujen tuntikehyksen (=opetuksen määrä viikossa) leikkaamista yhteensä 195 tunnilla. 85 tuntia oli Kiukaisten ja Euran yhteiskoulujen yhdistymisestä johtuvaa ”luonnollista” vähennystä, 110 tuntia kaikista alakouluista tehtäviä opetukseen kohdistuvia uusia leikkauksia. Tämä oli perusopetuspäällikön lautakunnalle kertomaa. Lautakunta hyväksyi ”luonnollisen” vähennyksen, mutta vastusti lisäleikkauksia. Tätä ei uutisessa tuotu julki.

Lautakunnan alakouluista saamien viestien mukaan jo peruskoulutyön järjestäminen olisi ollut vaikeaa, mikäli alakouluilta olisi vähennetty 110 kehystuntia. Koska tuntikehys vaikuttaa mm. opetusryhmien kokoon, olisi leikkaus tarkoittanut esimerkiksi sitä, että Kauttuan koululla olisi joillakin luokilla syksyllä suurimmillaan lähes 30 oppilasta. 110 tunnin vähennys on myös enemmän kuin esimerkiksi Hinnerjoen koululla järjestetään kokonaisuudessaan opetusta. Lautakunta olisi siis hyväksynyt yhden alakoulun verran opetuksen vähentämistä kaikessa hiljaisuudessa. Lautakunnan oli puututtava tähän kehityskulkuun ja puolustettava lasten oikeutta riittävään opetukseen. Lautakunnan mielestä tämä oli lasten puolesta vastuullista toimintaa, ei toiveiden tynnyrin täyttämistä.

Lautakunnan puolesta on myös muistutettava, että kasvatuksen ja opetuksen tilinpäätös oli vuoden 2016 osalta yli 200 000 euroa positiivinen, osin raskaiden päätösten jälkeen. Yhteisten verovarojen käytön on oltava vastuullista ja lautakunta on vastuuta omalta osaltaan kantanut. Lautakunnan vastuulla on kuitenkin huolehtia myös toiminnan perusedellytyksistä.

Päiväkotien osalta lautakunta päätyi esittämään Pohjois-Euraan käytännössä samaa ratkaisua kuin kunnan sivistysjohtaja ja varhaiskasvatuspäällikkö esittivät jo vuonna 2013. Mistään uudesta lautakunnan päätöksessä ei siis ole kysymys. Viranhaltijoiden nyt tekemä yhden Pohjois-Euran päiväkodin esitys pohjautui lautakunnalle kerrotun mukaan mm. siihen, että yksityiset palveluntarjoajat ovat kertoneet etteivät rakenna alle neljän ryhmän päiväkoteja. Mikäli Pohjois-Eurassa olisi kaksi päiväkotia, ne eivät olisi näin suuria. Tällöin saadun tiedon mukaan yksityinen palveluntarjoaja ei haluaisi investoida uuden päiväkodin rakentamiseen.

Lautakunta kuitenkin katsoi, että yksityiset yritykset eivät voi määritellä sitä, mitä palveluita on kunnassa tarjolla lähipalveluna ja mitä ei. Monien vanhempien päivähoidon kuljetusmatkat lisääntyisivät useilla tuhansilla kilometreillä vuosittain, mikäli päivähoitoa olisi tulevaisuudessa saatavilla Pohjois-Eurassa vain Paneliassa. Tätä lautakunta ei voinut pitää perheiden ja kuntakehityksen kannalta järkevänä.

Päätöksillään lautakunta on halunnut osallistua konkreettisesti peräänkuulutettuun arvo- ja periaatekeskusteluun sekä muuttaa sanat teoiksi - laittaa päiväkodit kuntoon ja huolehtia opetuksen perusedellytyksistä. 

Ari Reunanen

Euran kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja

Avainsanat: Eura, lautakunta, lapset, koulu, varhaiskasvatus, päiväkoti

Laadukkaat peruspalvelut taattava

Tiistai 28.3.2017 - Ari Reunanen

Kunnan tehtävä on taata kuntalaisille mahdollisimman hyvät edellytykset elää hyvää ja sujuvaa arkea. Se tarkoittaa toimivaa varhaiskasvatusta ja koulua, jossa vanhemmat voivat tietää lasten olevan sopivan kokoisissa ryhmissä. Se tarkoittaa terveydenhoitopalveluita, jossa jokainen saa tarvitsemansa hoidon nopeasti ja laadukkaasti. Se tarkoittaa kauppapaikkojen kehittämistä ja ympäristöstä huolehtimista. Listalle voisi lisätä toki monia muitakin keskeisiä asioita.passikuva_kopio.jpg

Eurassa on viimeisen 1,5 vuoden aikana tehty ratkaisuja, jotka ovat hämmentäneet monia kuntalaisia. Euran historiikin kirjoittamiseen ja kunnan merkkipäivien juhlimiseen sijoitettiin yhteensä satojatuhansia euroja samaan aikaan, kun säästöjä on kunnan talouspaineissa tehty palveluissa aina varhaiskasvatuksesta alkaen.

On mustavalkoista laittaa edellä mainittuja asioita vastakkain, mutta yhteisessä päätöksenteossa joudutaan kuitenkin aina tekemään valintoja. Historiikille on aikansa ja paikkansa, samoin kuin merkkivuosien juhlistamiselle sopivalla tavalla ja laajuudella. Valintoja tehdessä tulisi kuitenkin aina huomioida kunnan peruspalvelut. Kunnan taloudestakin pitää huolehtia, mutta talous tulee tasapainottaa siten, että se mahdollisimman vähän näkyy tärkeiden peruspalveluiden hoitamisessa. Lapset ja terveydenhoitoa tarvitsevat eivät saa olla maksajina.

Eurassa moni asia on onneksi hyvin, viime aikoina mm. kotisairaanhoitoa ja sen henkilökuntaa on minulle kehuttu moneen otteeseen. Siinä onkin oivallinen esimerkki ihmistä lähellä olevien palveluiden toimivuuden tärkeydestä. Peruspalveluista tulee siksi kaikissa olosuhteissa huolehtia, kehittämistä unohtamatta. Parempi huominen rakennetaan vain jatkuvalla eteenpäin pyrkimisellä. 

Avainsanat: peruspalvelut, laatu, eura

Terve sielu terveessä ruumiissa

Tiistai 7.3.2017 - Ari Reunanen

Näin kuuluu vanha sanonta ja osuu naulan kantaan. Liikunta on yksi tapa huolehtia terveydestä, mutta etenkin fyysiseen terveyteen liikunnalla on kiistatta suuri vaikutus. Rennosti_1.jpg

Euralla on vankat urheiluperinteet ja kunnassa toimivat monet urheiluseurat tekevät arvokasta työtä etenkin lasten ja nuorten liikunnan parissa. Itsekin junioreiden kanssa toimivana voin vain kiittää niitä monipuolisia ja hyviä liikuntamahdollisuuksia joita kunnasta löytyy. Jäähalli, kuntosalit, pururadat, urheilukentät, Urheilutalo – vain muutamia mainitakseni.

Jääkiekkoa työkseni pelatessani meillä oli tapana leikkimieleisesti joukkueessa sanoa, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. On tärkeää pyrkiä koko ajan parempaan. Esimerkiksi jokaisella lapselle tulisi taata mahdollisuus liikuntaharrastukseen. Yhdenkään lapsen innokkuus liikuntaharrastukseen ei saisi törmätä siihen, että perheellä ei ole mahdollisuutta hankkia sulkapallomailaa tai futistossuja. Sekin on nimittäin ikävää todellisuutta nyky-Suomessa. Harrastukset auttavat nuoria saamaan koko elämän kestävän positiivisen suhteen liikuntaan ja sitä kautta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Siksi sitä pitää kaikin keinoin tukea. 

Puhumme myös aivan liian vähän eri ikäisten aikuisten liikuntamahdollisuuksista. Jotkut tykkäävät puurtaa yksin pururadalla tai käydä muuten vain kävelyllä kaverin kanssa, mutta myös ”höntsäämiselle” on kasvava tilaus. Kaikille avoimet ja vapaat vuorot lähteä pelaamaan vaikkapa sählyä tai koripalloa porukalla tulisivat tarpeeseen. Tähän tilaukseen on syntynyt jo isommissa kaupungeissa nimittäin jopa yrityksiä. Terve ruumis, terve sielu - niistä syntyy perusta hyvään tulevaisuuteen.

Avainsanat: terveys, hyvinvointi, liikunta

Vanhemmat kuultaviksi Euran päivähoitosuunnitelmissa

Tiistai 7.2.2017 - Ari Reunanen

Eurassa ollaan parhaillaan konsultin johdolla valmistelemassa uutta ja laajaa päivähoitosuunnitelmaa, vaikka tästä ei julkisuudessa paljoa olla puhuttu. Kun nuijat aikanaan kopahtavat, linjataan euralaisia päivähoidon rakenteita pitkälle tuleviksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Päätettävänä on asioita, jotka koskettavat lapsia ja perheitä vielä 2030-luvullakin.Portailla-small.jpg

Nyt ratkaistaan esimerkiksi se, säilyykö päivähoito lähipalveluna mm. Länsi-Eurassa ja Pohjois-Eurassa kuten tähän asti. Myös perhepäivähoidon rooli on mietittävänä. Nyt sen rooli olisi vähentymässä ja yhä useampi 1-3–vuotias siirtyisi päiväkotiin. Kuitenkin monet perheet ovat toivoneet myös perhepäivähoidon kehittämistä pienten lasten hoitopaikkana päiväkotien rinnalla.

Toisaalla vanhempien vuorotyön lisääntyminen edellyttäisi satsauksia vuoropäivähoitoon. Avoin päiväkotitoiminta taas ei nykyisillään pysty vastamaan kasvaneeseen kysyntään. Näihin uusi Souppaan päiväkoti antaisi paljon vastauksia. Pohjois-Euran päiväkotien heikohkon kunnonkin tulisi olla akuutisti ratkaistava asia. Lisäksi Etelä-Euran tarpeet tulisi uudistuksessa huomioida tarkkaan. Ratkaistavana tulee siis olemaan runsaasti isoja asioita.

Souppaan liike-alueen kehittämisessä järjestettiin muutama viikko takaperin kaikille kuntalaisille tarkoitettu kuulemistilaisuus, jossa jokaisella oli mahdollisuus esittää mielipiteensä, toiveensa ja ideansa alueen kehittämiseksi tulevaisuudessa. Tilaisuus myös videoitiin. Tämä oli todella hienosti kunnalta toteutettu uudenlainen avoin toimintatapa.

Nyt jos  koskaan olisi tarvetta samanlaiselle tilaisuudelle myös päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi Eurassa. Niin nykyisiä, tulevia kuin myös entisiä palvelujen käyttäjiä tulisi kuulla, jotta lopputuloksesta tulisi vuosikymmeniksi eteenpäin mahdollisimman toimiva. Sujuvampaa arkea rakennetaan parhaiten palvelujen käyttäjiä kuullen. Tärkeintä nimittäin olisi, että Eurassa on tulevaisuudessa perheiden ja lasten tarpeista lähtevät monipuoliset, toimivat ja helposti eri puolilla kuntaa saavutettavat päivähoitopalvelut. Jotta tässä onnistutaan, tulee kuntalaisille tarjota mahdollisuudet osallistua uudistusten valmisteluun jo aikaisessa vaiheessa. Toimivaa ja positiivista kuntaa rakennetaan yhdessä.

Avainsanat: varhaiskasvatus, päiväkoti, Eura, vanhemmat, lapset

Euran asukasmäärä kasvuun

Tiistai 10.1.2017 - Ari Reunanen

Eurassa on monia positiivisia asioita. On todella hyvät liikuntamahdollisuudet, paljon erilaista palveluita, aktiivisia yrittäjiä, työpaikkoja, luontoa, vireitä kyliä ja lyhyet etäisyydet isompiin kaupunkeihin. Valitettavasti meillä on kuitenkin erityisesti yksi kehityskulku, joka pidemmällä tähtäimellä ei ole hyväksi kotiseutumme positiiviselle tulevaisuudelle. Euran asukasluku on nimittäin tippunut vuodesta 1993 vuoteen 2016 mennessä yli 10%, noin 1 400 asukkaalla. Jos nykyinen kehityskulku jatkuu, niin vuonna 2030 Eurassa asukasluku saattaa olla 10 000 – 11 000 nykyisen noin 12 000 sijaan.

Asukasluvulla on paljon vaikutusta meitä kaikkia koskettaviin arkisiin asioihin. Mitä vähemmän on asukkaita, sitä vähemmän on ihmisiä rahoittamassa esimerkiksi ikäihmisten tarvitsemia palveluita tai peruskouluja, parturi-kampaajilla asiakkaita, harrastuskerhoilla osallistujia tai asunnoilla ostajia. Siksi Euran lähivuosien keskeisimmäksi tavoitteeksi tulisi ottaa asukasluvun vähentymisen pysäyttäminen ja sen kääntäminen kasvuun 2020-luvulla. Edellytykset tähän ovat  olemassa.

Aivan ensimmäiseksi tulisi huolehtia toimivista peruspalveluista, niiden tulisi olla paremmat kuin muut kunnat Satakunnassa tarjoavat. Se tarkoittaisi esimerkiksi toimivaa ikäihmisten kotiapua tai vanhempien tarpeiden mukaista ja lähellä olevaa lasten päivähoitoa. Kaavoituksella taas kunta pystyy vaikuttamaan edulliseen ja laadukkaaseen asumiseen eri puolilla kuntaa. Tämä kilpailuvaltti Euran kannattaa suhteessa lähistön kaupunkeihin hyödyntää.

Työmahdollisuuksilla on huomattava vaikutus ihmisten tehdessä päätöstä kotikunnastaan. Kunta voisi mm. huomioida omissa hankinnoissaan paremmin paikalliset yrittäjät – näin luotaisiin työtä kotiseudulle. Miksei kunta voisi olla aktiivinen osapuoli myös joukkoliikenteen järjestämisessä Uuteenkaupunkiin? Kun autotehdas ei kerran tule tänne, niin parannettaisiin me muilla tavoin mahdollisuuksia työskennellä autotehtaalla.

Väheksyä ei pidä myöskään kuntamarkkinointia. Kylät, luonto, Ruukki, tapahtumat, harrastusmahdollisuudet ja mielenkiintoinen historia luovat edellytykset houkuttelevalle kodille. Toisaalta Eura tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia asua kaupunkien lähistöllä, täältä on helppo käydä töissä esimerkiksi Raumalla ja Porissa, miksei Tampereella ja Turussakin. Tätä kannattaisi nostaa esille monille pienissä ja kalliissa kaupunkiasunnoissa nyt asuville.

Taikatemppuja asukasluvun kääntöön ei varmaankaan ole olemassa, mutta monien asioiden yhteisvaikutuksella tulee tuloksia. Lopputuloksesta hyötyvät niin me nykyiset kuin tulevat euralaiset. Kasvava ja kehittyvä kunta on meidän asukkaiden etu.

Avainsanat: Eura, asukkaat

Euran päiväkodit saatava kuntoon

Keskiviikko 26.10.2016 - Ari Reunanen

Eurassa tulee lähteä viemään eteenpäin uusien päiväkotien rakentamista, sillä tilanne ei vastaa 2010-luvun laadukkaan varhaiskasvatuksen tarpeita. Eurassa toimivista varhaiskasvatusyksiköistä ainoastaan yksi on suunniteltu varsinaiseen päiväkotikäyttöön. Muut kiinteistöt ovat erilaisia väliaikaisratkaisuja tai asuinkäyttöön suunniteltujen tilojen sovelluksia.Sillankaide.jpg

Euran varhaiskasvatuksessa työskentelee omistautunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Olen saanut sen omakohtaisesti huomata. Tämä on tärkein voimavara, jolla taataan lapsillemme laadukas varhaiskasvatus päivittäin. Lämpöä ja osaamista ei korvaa yksikään rakennus. Mutta olisi heidän tekemänsä arvokkaan työn vähättelyä sanoa, etteikö tiloilla olisi merkitystä. On vaikea uskoa kovin monen olevan tyytyväinen, jos esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosasto sijaitsisi yrityksen kokous- ja saunatiloissa kuten yksi Euran päiväkoti tällä hetkellä. Olosuhteilla on väkisinkin vaikutusta.

Souppaan oppimiskeskuksen toteuttamista – käytännössä Kirkonkylän koulun yhteyteen suunnitellun uuden päiväkodin rakentamista – hidastaa tällä hetkellä erityisesti Souppaan alueen kaavoituksesta tehty valitus. Pahimmillaan tämä  hidastaa vuosilla tarpeellisten tilojen rakentamista. Se taas pakottaa Käräjämäen päiväkodin toimimaan puutteellisissa väliaikaistiloissa ja haittaa lisäksi muiden pienempien yksiköiden  tarpeellista uudistamista. Yhtälailla hankkeen etenemisen hidastuminen haittaa perheiden kannalta nykyistä parempien ja joustavampien varhaiskasvatusuudistusten toteuttamista, esimerkiksi avointa päivähoitoa ei voida kehittää olemassa olevien tarpeiden mukaisesti. 

Pohjois-Eurassa taas on kärsitty jo useampi vuosi hyvin poukkoilevista päiväkotiratkaisuista, koska tilat ovat kohdanneet useita erilaisia sisäilmaongelmia. Tilanne on ollut niin perheiden, lasten kuin työntekijöiden kannalta välillä jopa kohtuuton. Olisi kaikkien kannalta hyvin toivottavaa, että vuoden 2017 aikana lopultakin Pohjois-Euran päiväkotien tulevaisuus saataisiin ratkaistuksi seuraavaksi 30 vuodeksi eteenpäin ja lähitulevaisuudessa iskettyä lapiot santaan tarvittavien tilojen toteuttamiseksi. 

Emme voi Eurassa olla ylpeitä päiväkotirakennustemme tilasta. Tästä johtuen Euran kasvatus- ja opetuslautakunta päätti edellisessä kokouksessaan ehdottaa kunnanhallitukselle Souppaan oppimiskeskuksen suunnittelun jatkamista valituksista huolimatta ja Pohjois-Euran varhaiskasvatusta koskevien suunnitelmien päivittämistä uudistusten toteuttamiseksi. Olosuhteet olisi saatava viimein 2010-luvulle, lapset ovat sen ansainneet. Onneksi tilanne on nopeasti korjattavissa positiivisella otteella ja oikeilla päätöksillä!

Avainsanat: Eura, päiväkoti, remontti, lapset, työolosuhteet

Ota yhteyttä!

Maanantai 17.10.2016 - Ari Reunanen

arisyksyfinal1.jpg

Päivähoitomaksujen korotukset peruttava

Maanantai 22.8.2016 - Ari Reunanen

Tukeako perheitä vai ei? Kas siinä pulma, jota Juha Sipilän (kesk.) perusporvarihallitus parhaillaan pohtii. Sipilän hallitus on aiemmin tänä keväänä linjannut, että se nostaa päivähoitomaksuja jopa 22%. Tämä tarkoittaa keskituloiselle lapsiperheelle pahimmillaan jopa kahden tuhannen euron vuosittaista korotusta lasten päivähoitokustannuksiin. Keväällä käydyn julkisen keskustelun pelästyttämänä ja opposition paineesta hallitus kuitenkin siirsi ratkaisun kevään sijasta syksyyn.

Nyt syksyn lähestyessä Kokoomus on alkanut julkisesti pohtia päivähoitomaksujen korotuksista luopumista ja jopa niiden alentamista. Valtionvarainministeri Orpo (kok.) on myöntänyt päivähoitomaksujen alentamisen olevan  järkevä toimenpide niin työllisyyden kuin suomalaisten perheiden taloudellisen aseman parantamiseksi. Ja oikeassahan Orpo on. Mitä pienemmät päivähoitomaksut ovat, sitä paremmat edellytykset vanhemmilla on huolehtia arjen tavallisista asioista: asumisesta, ruuasta, vaatteista, harrastuksista ja liikkumisesta. Ja tutkitusti voidaan todeta, että alemmat päivähoitomaksut parantavat etenkin naisten asemaa työmarkkinoilla. Tätä positiivista suuntaa Suomessa on syytä tavoitella. Hyvinvointi kasvaa hyvinvoivista perheistä.

Sipilän hallitus on kaavaillut keräävänsä päivähoitomaksujen korottamisella 56 miljoonaa euroa. Samalla Sipilän hallitus on kuitenkin nyt kesällä tehnyt päätöksen mm. perintöveron keventämisestä 60 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi lapsille annettavan kahden miljoonan euron lahjan vero laskee 20%. En tiedä kuinka monella meistä on lahjoittaa lapsilleen kaksi miljoonaa euroa, mutta näköjään joillakin on. Ja nyt kaikkien perheiden pitäisi maksaa kukkarostaan tällainen veroale. Kuulostaa kaverikapitalismilta parhaimmillaan. Kun kerran tällaisiin veronalennuksiin riittää rahaa, niin luulisi sitä riittävän tärkeämpiinkin asioihin.

Tulevien viikkojen aikana Kokoomusta mitataan kunnolla. Onko se tosissaan vai onko julkisuudessa esitetty pehmeys vain hämäystä? Toivon lämpimästi, että hallitus valitsee kestävän linjan ja satsaa tulevaisuuteen, peruu päivähoitomaksujen korotukset ja ottaa tavoitteekseen niiden alentamisen. Se on kestävää ja vastuullista politiikkaa – politiikkaa, jota tämä aika tarvitsee. Valtiovarainministeri Orpo ja hallitus ansaitsevat kiitokset, jos valitsevat vastaavat alun kysymykseen kyllä. 

Avainsanat: päivähoito, perheet, vanhemmat, lapset

Hallitus lyömässä lapsiperheet polvilleen

Perjantai 15.4.2016 - Ari Reunanen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus on suunnittelemassa lasten päivähoitomaksujen korotusta elokuusta 2016 alkaen jopa 22%. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemien tietojen pohjalta korotus tarkoittaa jopa kahden tuhannen euron vuosittaista korotusta lasten hoitokustannuksiin. (Mannerheimin lastensuojeluliiton laskelmat 14.4.2016).

Kukaan tuskin kieltää sitä etteikö Suomen taloudellisessa tilanteessa olisi parannettavaa. On kuitenkin kohtuutonta, että muutoinkin tiukoilla elävät lapsiperheet joutuvat maksamaa näin kovan hinnan. Lasten päivähoidon kustannukset ovat yksi suurimmista vanhempien menoeristä ja lapsiperheet ovat tutkimustenkin mukaan taloudelliselta asemaltaan yksi tiukimmilla olevista väestöryhmistä. Hallituksen esityksen perusteella jo keskituloiset perheet nousevat korkeimpaan päivähoidon maksuluokkaan. Miksi hallitus haluaa ajaa lapsiperheet entistä ahtaammalle?

Mikäli hallitus oikeasti haluaisi parantaa lapsiperheiden taloudellista asemaa ja parantaa työllisyyttä sekä naisten asemaa, niin päivähoitomaksujen alentaminen olisi yksi tehokkaimmista toimenpiteistä. Hallituksen valitsemasta linjasta päinvastainen suunta antaisi vanhemmille mahdollisuuden huolehtia paremmin arjen tavallisista tarpeista; asumisesta, ruuasta, vaatteista ja liikkumisesta. Parantunut taloudellinen tilanne lisäisi myös vanhempien voimavaroja lasten kasvatukseen. Yhtälailla pienemmät päivähoitomaksut parantaisivat etenkin naisten asemaa työmarkkinoilla. Minusta tämä on se suutta, jota tulee tavoitella.

Vaihtoehtoja ratkaisuille on aina olemassa, vaikka toisin yritetään monesti väittää. Esimerkiksi pääministeri Sipilän omaisuudenhoidossaan käyttämien vakuutuskuorien – jotka ovat nykylainsäädännössä täysin lakien mukaisia – vuoksi valtiolta jää vuosittain saamatta satoja miljoonia euroja. Jo marginaalinen verotus tällaisille vakuutuskuorille tai muiden verotuksen porsaanreikien tukkiminen mahdollistaisi päivähoitomaksujen alentamisen – ja lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin suoran parantamisen. Se on koko Suomen tulevaisuuden etu. Hyvinvointi kasvaa hyvinvoivista perheistä.

Avainsanat: lapset, lapsiperheet, hallitus, päivähoito, talous

Lapsimyönteiselle kehitykselle kolaus

Perjantai 25.3.2016 - Ari Reunanen

Euran kunnanhallitus on jyrännyt kasvatus- ja opetuslautakunnan aiemman päätöksen ja  mahdollistanut varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen vastoin lautakunnan tahtoa. Lautakunta tyrmäsi viranhaltijoiden esityksen ryhmäkokojen kasvattamisesta aiemmin viime viikolla.

- Miten kunnanhallitus voi perustella ratkaisua lasten kannalta hyvänä? Lasten edusta, laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja ennaltaehkäisystä kyllä puhutaan juhlapuheissa, mutta tosipaikan tullen teot eivät vastaa puheita. Tämä oli kylmä valinta, jossa panoksena on lasten tulevaisuus. Lautakunta sai varhaiskasvatuksen ammattilaisilta ennen päätöstään selvän palautteen siitä, että ryhmäkokojen suurentaminen tulee heikentämään edellytyksiä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Tuntuu, että tässä ei juuri näytetä arvostettavan heidän tekemäänsä työtä meidän lastemme hyväksi.

- Tämä tuntuu todella pahalta lasten puolesta, hehän tässä hinnan maksavat. Samaten näiden päätösten poukkoilu herättää vanhemmissa varmasti paljon aiheellisia kysymysmerkkejä. Tällä tavalla Eurasta ei kehitetä lapsimyönteistä kuntaa, kuten lautakunta on omissa linjanvedoissaan tehnyt.

- Hallitus perusteli päätöstään sillä, että ryhmäkokoja ei suurenneta jos tilat ja lasten tarpeet asettavat tälle esteen. Jos tavoitteena ei kuitenkaan yksioikoisesti ole suurentaa ryhmäkokoja, vähentää henkilökuntaa ja säästää kylmän viileästi euroja, niin miksi tällainen päätös sitten ylipäänsä tehtiin? Korulauseilla voidaan karuja päätöksiä koettaa lieventää, mutta todellisuus tulee lyömään vielä kasvoille.

- Lautakunnilta on penätty kovienkin valintojen ja ratkaisujen tekemistä Euran kehittämiseksi. Nyt kun lautakunta on näin toiminut, ei hallitus tätä kunnioita. Olen tyrmistynyt.

Avainsanat: Lapset, varhaiskasvatus, ryhmäkoot, Eura, päivähoito

Varhaiskasvatuksen edellytykset taattava jatkossakin

Tiistai 22.3.2016 - Ari Reunanen

Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon aikaa lapsesi viettää päivähoidossa/varhaiskasvatuksessa yhden vuoden aikana? Asiaa tulee aika harvoin pohdittua, mutta vastaus on yllättävän suuri. Yhden esimerkkilaskelman mukaan pieni lapsi viettää jopa 1/3 vuodesta päivähoidossa. Päivähoito on siis iso osa monen lapsen elämää.

Euran kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kokouksessaan 16.3.2016, että Eurassa jatkettaisiin myös tulevaisuudessa nykyisillä päiväkotien ryhmäkokorajoituksilla (7 lasta / 1 aikuinen), vaikka ryhmäkokoa esitettiinkin nostettavaksi. Lautakunta sai ennen päätöksentekoa varhaiskasvatuksen ammattilaisilta huolestuneita viestejä ryhmäkoon nostamisen vaikutuksista lasten jokapäiväiseen hoitoon.

Lapsen kasvun kannalta ensimmäiset vuodet ovat hyvin merkittäviä, koska juuri varhaiskasvatuksen vuosina luodaan edellytykset lapsen myöhemmälle kehitykselle. Koska lapset viettävät päivähoidossa suuren osan arjestaan, niin juuri siksi siihen tulee panostaa. Päiväkodeissa työskentelevien selvä viesti lautakunnalle oli, että mitä enemmän lapsia on ryhmässä, sitä vähemmän varsinaista kasvatustyötä voidaan enää tehdä. Jo nyt henkilökunnan hartioilla on paljon työtä, sen lisääminen ei olisi lastemme etu. Jokainen vanhempi tietää kuinka paljon tehtävää pienten lasten kanssa toimiminen vaatii.

Monet kunnat ovat parhaillaan heikentämässä varhaiskasvatusta suurentamalla ryhmäkokoja ja rajaamalla lasten oikeuksia varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Eurassa kasvatus- ja opetuslautakunta on valinnut päinvastaisen tien. Meillä on mahdollisuus tehdä muita kuntia laadukkaammilla varhaiskasvatuspalveluilla itsellemme kilpailuetu muihin kuntiin nähden. Euran tulee olla aidosti lapsilähtöinen kunta.

Lautakunnalle ryhmäkokojen suurentamista perusteltiin taloudellisilla säästöillä. Mutta onko muutaman euron säästäminen oikeasti sen arvoista, että annamme lapsillemme heikommat mahdollisuudet kehitykseen heidän tärkeimpinä kasvun vuosinaan? Ei varmasti. Joskus kannattaa katsoa hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Toivon, että niin minun, Sinun kuin meidän kaikkien lapsien hoitajilla on aikaa ottaa lapsemme syliin jatkossakin. Heillä on iso rooli lapsiemme arjessa, annetaan heille kaikki mahdollisuudet tehdä työnsä jatkossakin hyvin.

Avainsanat: Varhaiskasvatus, päivähoito, lapset, Eura

Lautakunta penää nopeaa toimintaa sisäilman korjaamiseksi Euran yhteiskoulussa

Tiistai 2.2.2016 - Ari Reunanen

Euran_yhteiskoulu.jpgEuran yhteiskoulussa on suoritettu luokkatilojen hiilidioksiditasojen seurantamittaus ns. Savikon päässä. Mittaustulokset ylittävät monin paikoin sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen toimenpiderajat ja pahimmillaan tulokset eivät ole ollenkaan vaatimukset täyttäviä. Mittausraportti on valmistunut 13.1.2016 ja mittaukset on suorittanut Insinööritoimisto Levola.

Euran kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli asiaa poikkeuksellisesti kiireellisellä menettelyllä kokouksessaan 28.1.2016. Lautakunta suhtautuu saatuihin tuloksiin hyvin vakavasti. Tuloksien perusteella on syytä olla huolissaan sisäilman laadusta ja vaikutuksista koulutyöskentelyyn. Lautakunnan mielestä tilanne pitää selvittää perinpohjin ja aloittaa tarvittavat toimenpiteet mahdollisimman nopeasti. Tämä oli lautakunnan yksimielinen näkemys.

Aikaa tuhlattavaksi ei ole. Tämän vuoksi lautakunta päätti, että sille pitää toimittaa viipymättä selvitys huonon sisäilman vaikutuksista tämän hetken koulutyöskentelyyn, alkavaan koulukeskuksen 2-vaiheen remonttiin ja aiemmin päätettyyn yhteiskoulujen yhdistymisaikatauluun. Samaten pitää kertoa tarvittavista toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Lautakunta haluaa yhteisenä rintamana saada mahdollisimman nopeasti saatettua tilanteen kuntoon ja jokaiselle nuorelle ja henkilökunnan jäsenelle asianmukaisen työskentely-ympäristön.

Valtuusto siirsi aiemmin joulukuussa ns. Savikon siiven remontin hamaan tulevaisuuteen. Uusimpien tietojen valossa näyttää sille, että asiaa olisi hyvä harkita uudelleen.

Avainsanat: Eura, yhteiskoulu

Eura säilytti kaikkien lasten oikeuden varhaiskasvatukseen

Perjantai 29.1.2016 - Ari Reunanen

paivahoitoSDP.jpgEuran kasvatus- ja opetuslautakunta päätti yksimielisesti säilyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden jokaisella lapsella myös tulevaisuudessa. Päätös oli vastoin viranhaltijaesitystä, joka olisi rajannut lasten päivähoito-oikeutta eduskunnan tekemien päätösten mukaisesti.

- Olen todella tyytyväinen, että lautakunta puolusti yhteisessä rintamassa jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen. Kyse on nimenomaan lapsen oikeudesta, jonka on todettu lukuisin tutkimuksin tarjoavan lapsille parhaan ponnahduslaudan kasvuun ja koulutukseen, iloitsee lautakunnan puheenjohtaja Ari Reunanen (sd.).

- Subjektiivinen päivähoito-oikeus on suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita ja siitä tulee pitää kiinni. Sen varaan rakentuu meidän sivistysyhteiskuntamme ja sitä ei pidä lähteä romuttamaan, lataa Reunanen. 

Päivähoito-oikeuden rajaamista perusteltiin lautakunnalle taloudellisilla perusteilla, mutta lautakunnalle ei ollut esittää minkäänlaisia arvioita saavutettavista säästöistä Eurassa.

- Lasten perusoikeuksien rajaaminen taloudellisilla perusteilla olisi ollut hölmöläisten hommaa tilanteessa, jossa päätökset olisi pitänyt perustaa mutu-tuntumaan ja arvailuun. Sitä paitsi, jotkin asiat ovat paljon arvokkaampia kuin muutaman hassun euron säästäminen. Lyhytnäköinen lapsista säästäminen tulee pitemmällä juoksulla todella kalliiksi. Historiasta kannattaa ottaa oppia ja satsata lasten sekä nuorten kasvuedellytyksiin. Se on loppujen lopuksi meidän jokaisen parhaaksi, Reunanen muistuttaa. 

Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan 28.1.2016.

Avainsanat: Lapset, päivähoito, hyvinvointivaltio, oikeudet, tasa-arvo, Eura

Luokkakoot kasvavat uhkaavasti Eurassa

Torstai 26.11.2015 - Ari Reunanen

Ari_YLE.jpgEuran lapset ja nuoret ovat viime kuukausien aikana kantaneet raskasta vastuuta kunnan heikentyneestä taloustilanteesta. Seurauksena on ollut jo Sorkkisten koulun lakkauttaminen syksyllä 2016 ja Kiukaisten yhteiskoulun yhdistäminen Euran yhteiskouluun syksyllä 2017. Nyt kuitenkin näyttää sille, että lapsilta ja nuorilta vaaditaan lisää vielä tämänkin jälkeen.

Eura on saanut valtiolta vuosittain noin 150 000 euroa alakoulujen suurten opetusryhmien pienentämisestä varten. Porvarihallitus ei tule ryhmäkokojen pienentämistä kuitenkaan enää tukemaan. Tämän vuoksi Euran kasvatus- ja opetuslautakunta esittikin, että Euran kunta korvaisi tämän puuttuvan summan vuosittain. Tällä taattaisiin alakouluissa kohtuulliset opetusryhmät myös jatkossa.

Euran talousarvioesityksessä 2016 ei tällä hetkellä näitä resursseja kuitenkaan ole. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan alakoulujen opetusryhmien kasvua jo aiemmin päätettyjen toimenpiteiden vaikutuksen lisäksi. Jatkossa entistä useampi lapsi olisi noin 30 oppilaan opetusryhmissä.

Lasten oppimisen ja tulevaisuuden kannalta pienet opetusryhmät ovat keskeisiä. Kaukana ovat ne ajat kun opetusryhmässä saattoi olla 40 oppilasta. Nykypäivän opetus vaatii yksilöllisyyttä ja täysin uudenlaisia opetustapoja. Jokainen ymmärtää, että noin 30 oppilaan opetusryhmät eivät ole yhdenkään lapsen etu. Opettajilta aletaan vaatia mahdottomia.

Päätöksen ovat aina arvovalintoja. Euran kunta täyttää ensi vuonna 150 vuotta ja juhlimiseen on suunniteltu käytettävän reilusti yli satatuhatta euroa. Juhlalle on hyvä syy, mutta kenties juhlallisuuksiin varattuja rahoja voitaisiin käyttää ilotulitteita järkevämminkin. Jos oikeasti haluamme siirtää juhlapuheet ennaltaehkäisevästä työotteesta tai lasten etusijalle laittamisesta käytäntöön, niin nyt olisi hetki näyttää mallia.

Euran lapset ja nuoret ovat jo vastuunsa kantaneet

Torstai 5.11.2015 - Ari Reunanen

A_-_ei_tingita_lapsiltamme.jpg

Euran kasvatus- ja opetustoimea ollaan ajamassa vuodeksi 2016 jopa 0,5 miljoonan euron lisäsäästöihin. Siksi vetoan Euran valtuutettuihin lasten ja nuorten jättämiseksi rauhaan lisäsäästöiltä vuodeksi 2016. Vielä on mahdollista muuttaa suuntaa.

Euran kasvatus- ja opetuslautakunta on jo joutunut tekemään raskaita ja kipeitä päätöksiä valtuuston peräänkuuluttamien rakenteellisten muutosten tekemiseksi ja kuntatalouden tasapainottamiseksi. Mikäli valtuusto vaatii vielä lisää säästöjä, niin tilanne alkaa käydä mahdottomaksi. Eikö ole ymmärretty, että luokkakokoja joudutaan jo nyt kasvattamaan aikaisempien päätösten vuoksi? Minusta lapsilta ja nuorilta ei voida vaatia nyt yhtään enempää. He ovat kortensa kekoon kantaneet.

Euran kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Euran kovista talouspaineista huolimatta tuloveroprosenttia ei nosteta vuodeksi 2016, vaan talouden tasapainotus tehdään muulla tavoin. Valtuusto päättää tuloveroprosentista 9.11 ja koko talousarviosta joulukuussa.

Monilta vanhemmilta on tullut viestiä, että eikö kunnan veroprosenttia voitaisi korottaa – edes väliaikaisesti – että luokkakoot pysyisivät oppimisen ja kasvun kannalta kohtuullisina. Jo 0,25% kunnallisveron korotuksella voitaisiin luopua opetuksesta ja kasvatuksesta vaadittavista lisäsäästöistä, sillä se tuottaisi kunnalle verotuloja lisää noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Veronkorotukset eivät ole patenttiratkaisu tietenkään kaikkiin taloudellisiin ongelmiin. Talouden tasapainottamisen tulisi kuitenkin olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista eikä hätäistä pakkomielteistä leikkaamista. Kuntalaiset tuntuvat olevan valmiita maksamaan vaikka vähän lisää veroja, jotta koulutuksesta voidaan pitää huolta. Henkilökohtaisesti olen siihen mielelläni valmis, jos sillä voidaan luopua lisäsäästöjen vaatimisesta lapsilta ja nuorilta. Enkä varmasti ole ainoa isä, joka ajattelee näin.

Perusopetuksen piirissä olevien lasten määrä Eurassa on seuraavien 3-5 vuoden aikana korkeahko, mutta alkaa sen jälkeen laskea. Opetuksen ja oppimisen kannalta olisikin suotavaa odottaa muutama vuosi lasten lukumäärän luontaista laskua ja sitä kautta tulevia säästöjä myös taloudessa.

Eurassa tarvitsee tehdä rakenteellisia muutoksia, myös kasvatuksessa ja opetuksessa, se on väistämätön tosiasia. Muutoksille pitää kuitenkin antaa aikaa. Säästämällä vielä nyt tehtyjä ratkaisuja enemmän, muuttuu opetuksen arki väistämättä. Luokissa tulee olemaan entistä useampi viittaaja, mutta entistä harvempi pääsee vastaamaan. Puheet yksilöllisemmästä opetuksesta voidaan siinä tapauksessa lopullisesti monin paikoin unohtaa. Jos on pakko tinkiä vielä lisää, niin verotetaan meitä jokaista tässä ja nyt vähän enemmän eikä oteta enää enempää lapsiltamme.

Kirjoittaja on Euran kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja.

Avainsanat: Lapset, nuoret, koulutus, kasvatus

Suomi kuntoon - reilusti ja oikeudenmukaisesti

Torstai 24.9.2015 - Ari Reunanen

Kansanedustaja Timo Kalli (kesk.) vastasi edelliseen mielipidekirjoitukseeni Alasatakunta-lehdessä 22.9.-15. Kansanedustaja Kallin kirjoitus ohessa kuvana. Alla vastaukseni kansanedustajan kirjoitukseen. Se on julkaistu Alasatakunta-lehdessä 24.9.-15. 

kuva3.JPG

Demareita ja ammattiyhdistysliikettä on hallituspuolueiden taholta jatkuvasti syytetty ”vanhakantaisuudesta ja kaikkien säästötoimenpiteiden vastustamisesta”.  Tämä ei pidä paikkaansa ja sen jokainen valveutunut kansalainen ymmärtää.  Ikävä huomata, että kansanedustaja Kalli laulaa tätä samaa vanhaa virttä (Alasatakunta 22.9.-15).

Suomi velkaantuu ja on täysin selvää, että valtiontalouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimenpiteitä.  Demarina olen ajamassa näiden välttämättömien toimenpiteiden reilua jakamista kansalaisten kesken, enkä suinkaan sanomassa etteikö mitään pitäisi tehdä.

Hallituksen ehdottamat muutokset kohdistuvat nyt kuitenkin lähinnä matalapalkka-aloihin ja erityisesti naisiin. On kohtuutonta, että sairaanhoitajista ja poliiseista tehdään yhteisten ongelmiemme maksumiehiä. Kannattaisin paljon mieluummin esimerkiksi lomarahojen pienentämistä, joka kohdistuisi tasapuolisemmin eri ammattiryhmien välille.

Timo Kalli kehottaa kirjoituksessaan ”vastuullisuuteen ja yhteen hiileen puhaltamiseen”. ”Nyt meidän kaikkien palkansaajien on osallistuttava yhteisiin talkoisiin”, on kirjoittajan sanoma. Kansanedustajien osalta tämä tarkoittaa n. 250 euron solidaarisuusveron korotusta vuodessa - määräaikaisesti. Samaan aikaan sairaanhoitajat saattavat menettää jopa pari tuhatta euroa vuodessa - pysyvästi.  Minusta tämä ei ole reilua. Minusta tässä laitetaan ihmiset puhaltamaan eri hiileen.

Kalli jätti kirjoituksessaan mainitsematta kuulemiaan taloustieteilijöitä. Minä mainitsen muutaman. Nobel-palkitun taloustieteilijän Joseph Stiglitzin (HS 20.9.-15) mukaan Suomi ”ryöstää lapsiltaan”, koska jätämme järkevät tulevaisuusinvestoinnit tekemättä. Suomen yksi arvostetuimmista taloustieteilijöistä – Sixten Korkman – on moittinut hallituksen ratkaisuja yksikkötyökustannusten alentamiseksi. Hallituksen peräänkuuluttamat vientiteollisuuden yksikkötyökustannukset ovat jo nyt alle Saksan ja Ruotsin tason (Eurostat 2013). Kilpailukyky paranee vain laadukkailla tuotteilla. Todellisuus ei ole niin vaihtoehdoton, kuin Kalli antaa ymmärtää.

Keskustan vaalislogania ”Suomi kuntoon” täydentäen: Laitetaan Suomi kuntoon – mutta tehdään se yhdessä reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla.

Avainsanat: demarit, reilu, oikeudenmukainen, palkansaaja, hallitus, leikkaukset, Keskusta, tasa-arvo, naiset

Nyt saa riittää palkansaajan syyllistäminen

Perjantai 11.9.2015 - Ari Reunanen

Tapasin muutama päivä sitten lasten kanssa työskentelevän naisen, joka oli kauhuissaan jatkuvasti kuulemistaan huonoista uutisista ja pelkäsi hallituksen päätösten olevan taloudellisesti rankka isku. Hallituksen lanseeraamassa "kilpailukykypaketissa" onkin kyse erityisesti naisten työmarkkina-aseman heikentämisestä. Toimet kohdistuvat rankasti mm. sairaanhoitajiin, siivoojiin, kaupan alan työntekijöihin ja lähihoitajiin. Suomen vientiteollisuuden vaikeudet kaadetaan siis etenkin julkisella sektorilla työskentelevien pienipalkkaisten naisten maksettavaksi. Hallituksen logiikka tuntuu olevan pahasti hakusessa.

Hallituksen viesti näyttää olevan, että koska suurten teollisuusyritysten johto on epäonnistunut eikä vienti vedä, se on tavallista työtä tekevän ihmisen vika. Hyvin epäjohdonmukainen päätelmä. Ei Nokiankaan romahdus johtunut puhelinten kokoonpanotyötä tekevistä ihmisistä tai heidän palkoistaan. Se johtui siitä, että yrityksen johto, tuotekehitys ja markkinointi epäonnistuivat.

Miksi maamme nykyisessä tilanteessa hallitus ei kiinnitä huomiota epäpätevään johtamiseen, vähäisiin tuotekehityspanoksiin ja siihen, etteivät yritykset ole investoineet tulevaisuuteen vaan jakaneet rahaa osinkoina ulos enemmän kuin koskaan? Muutaman viime vuoden aikana isoja yrityksiä on tuettu veronmaksajien toimesta miljardeilla euroilla. KELA-maksut on poistettu, yhteisöveroa laskettu ja viimeisimmäksi sosiaaliturvamaksuja alennettiin 800 miljoonalla eurolla. Yhtään luvattua uutta työpaikkaa ei kuitenkaan ole syntynyt. Päinvastoin. Eikö mikään riitä Sipilän ystäville?

Jotkut pienemmät yritykset ovat jo sanoutuneet irti hallituksen työntekijöitä kiusaavista päätöksistä. Nämä yritykset ovat ilmoittaneet, että ne aikovat myös jatkossa maksaa sairauspäivärahat ja ylityökorvaukset aiempaan tapaan. Nämä yrittäjät ymmärtävät, että motivoitunut työntekijä on yrityksen voimavara, ei kuluerä. He kohtelevat työntekijöitään ihmisinä. Toivoa haasteiden keskellä on.

Suomi tarvitsee investointeja osaamiseen, uusien kasvualojen luomiseen ja satsauksia ihmisten ostovoiman parantamiseen. Palkansaajan syyllistäminen ja lannistaminen saakin nyt riittää. Tulevaisuutensa positiivisesti katsova ihminen on yritteliäs ja toimelias, tällöin olemme kaikki voittajia. Suomalaiset ovat kyllä kriisitietoista kansaa ja tarvittavia päätöksiä pystytään yhdessä tekemään. Ne vaativat kuitenkin oikeuden- ja suhteellisuuden tajua kaikilta osapuolilta. Tarvitaan malttia yhteistyöhön hallituksen ja elinkeinoelämän yksipuolisen sanelun sijaan. Mallia voi ottaa työntekijöitään arvostavista pienyrittäjistä.

Onneksi hallitus voi vielä korjata suuntaansa - ja tarjota jatkossa aiemmin tapaamalleni naiselle edes vähän parempia uutisia.

Avainsanat: hallitus, palkansaaja, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, syyllistäminen, naiset, teollisuus, vienti, johtaminen, yritys, elinkeinoelämä

Älä vain sairastu

Keskiviikko 9.9.2015 - Ari Reunanen

Tänään aamulla tapasin erään lasten kanssa työskentelevän naisen. Hän tuli luokseni ja sanoi: ”olen kuunnellut aamun radiota ja kyllä uutiset ovat nykyään jatkuvasti aivan kamalia”.

Rennosti.jpgHän ei voinut ymmärtää, miksi sairastumisesta rangaistaan. Hän kertoi suoraan, että jatkossa on pakko pohtia hyvin tarkkaan, koska on varaa olla sairaana pois töistä. Ei tavallista työtä tekevällä ole varaa jättää palkkapäivää väliin.

Käytyäni läpi päivän uutisia ja luettuani lukuisia eri kommentaattoreiden lausuntoja hallituksen esityksistä ja nykyisten ministereiden aiemmista sanomisista - missä he mm. vakuuttavat, että ihmisellä tulee olla oikeus sairastaa ja korvaus sairauspoissaoloista tulee maksaa – tekisi mieleni olla näsäviisas ja piikitellä Soinia, Sipilää ja kumppaneita heidän takinkäännöstään (ja onnitella Stubbia siitä, että hänen kurittavan linjansa jokainen on tiennyt jo etukäteen). Siihen en kuitenkaan lähde. Sosiaalinen media, toimittajat ja kommentaattorit pitävät siitä joka tapauksessa huolen. Piikittely ja näsäviisastelu ei sen sijaan auta jaksamisestaan ja toimeentulosta huolissaan olevaa aamulla tapaamaani naista yhtään sen enempää.

Suomi on vedenjakajalla ja vastakkainasettelun aika (joka ei koskaan pois ollutkaan) on palannut vahvempana kuin osasimme aavistakaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehti jo ensimmäisissä kommenteissaan ilmoittaa, että vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa on palkkamalttia turha odottaa ja hallituksen nyt ilmoittamat päätökset tullaan neuvotteluissa hinnoittelemaan maksimaalisella tavalla. Innokkaimmat ovat jo puuhaamassa yleislakkoa. On helppo ennustaa, että vuodesta 2016 tulee hyvin kuoppainen, niin palkansaajille kuin työnantajille.

Tapaamani nainen sanoi, että nyt saavat ihmiset tuta sitä mitä ovat äänestäneet. Ei kai kukaan vain kuvitellut, että porvarienemmistöisessä Suomessa palkansaajan asema tulisi vahvistumaan? Julkisuudessa käydään tällä hetkellä varjonyrkkeilyä puolesta ja vastaan argumenteilla, jotka jokainen oppii jo puolueiden ensimmäisissä nuorisokoulutuksissa. Niistä ei kannata sen enempää perustaa. Sen sijaan kannattaa muistaa, että politiikka on aina valintoja ja aina on olemassa mahdollista tehdä toisenlaisiakin ratkaisuja. Nyt hallitus tahtoi valita linjan, jossa kuritetaan etenkin palvelualoilla sekä julkisella sektorilla työskenteleviä naisia. Toisinkin olisi voinut valita.

Toivottavasti aamulla tapaamani nainen pysyy terveenä. Sairastuminen koituu niin hänelle, minulle kuin sinulle tulevaisuudessa kalliiksi.

Avainsanat: hallitus

Kunpa lapset hallitsisivat maailmaa

Sunnuntai 26.7.2015 - Ari Reunanen

Kävimme perheen kanssa pienellä kesälomaretkellä muutama viikko sitten. Terminaalissa matkalle lähtiessä yksivuotias poikamme alkoi spontaanisti leikkiä saman ikäisen pienen puolalaisen pojan kanssa. Me vaihdoimme muutaman sanan pojan äidin kanssa hataralla englannilla, mutta ajatuksissamme tiesimme oikein hyvin mitä kummankin pojan vanhempien päässä liikkui. Ei siinä yhteistä kieltä tarvittu, pienten lasten tuore vanhemmuus oli meille yhteinen sitova tekijä, vaikka edustimme melko lailla erilaisia kulttuuria lähtökohtia. Minun, vaimoni ja puolalaisen äidin päässä pyörivät ajatukset siitä, että toivottavasti pojat eivät satuta toisiaan leikkien yltyessä koviksi ja toivottavasti ääni pysyy muiden matkaan lähtevien kannalta edes siedettävällä tasolla. Siksi koetimme hillitä leikkiä – niin suomeksi kuin puolaksi. En kyllä tiedä oliko sillä lopulta mitään vaikutusta. Eikä sillä tainnut olla niin paljon merkitystäkään. Pääasia, että pojilla oli hauskaa.

Sitten kesäloman rauhaan ja uutisten täyttämien saappaanheittokisojen seurantaan tulee katkos. Syy on seuraava: (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustajalta-raju-purkaus-taistelemme-monikulttuurista-painajaista-vastaan/5238894).

Yle Satakunnan toimittaja Antti Laakso mietti eilen Facebookissa Immosen kommenteista, että pitäisikö niiden johdosta itkeä vai nauraa. En tiedä mihin lopputulokseen Laakso lopulta tuli, mutta minut Immosen kommentit saivat surulliseksi. Miettiessäni meidän pojan kohtaamista puolalaisen pojan kanssa muutamaa viikkoa aiemmin pohdin, että mikä ihme osaan meistä ihmisistä menee aikuistuessamme. Kun katselin poikien touhuamista siellä terminaalissa, muistan miettineeni kuinka hienoa ja ainutlaatuista tuollaiset kohtaamiset ovat. Minun ollessani poikani ikäinen 80-luvun alkupuolella ei tuollainen kohtaaminen olisi ollut ylipäänsä kovin todennäköistä. 30 vuodessa maailma on kehittynyt huimasti. Ei lapsia haitannut se, että toinen oli vähän eri näköinen. Tai se, että yhteistä kieltä ei ollut. Tai se, että kotimaa oli eri. Tai se, että vanhemmilla ei oikein ollut yhteistä kieltä. He olivat pieniä poikia. He halusivat tutustua toisiinsa, saada toisistaan kaverit, pitää yhdessä hauskaa.

Meillä aikuisilla olisi paljon opittavaa lapsilta – ainakin siinä miten kohtaamme uudet ihmiset, annamme toisille mahdollisuuden ja miten pyrimme ymmärtämään toista sekä toimimaan toinen toistemme kanssa. Jos joku pitää minua tämän johdosta naiivina, pitäkööt. Välillä tuntuu siltä, että olisi parempi, jos lapset hallitsisivat maailmaa – ainakin välttyisimme lokeroimasta toisiamme heihin ja meihin, parempiin ja huonompiin.

Onneksi tiedän, että suuri enemmistö suomalaisista tahtoo mahdollistaa lapsilleen leikkimisen erilaisista taustoista tulevien lasten kanssa nyt ja tulevaisuudessa – sen vuoksi 30 vuoden päästä maailma tulee olemaan nykyistä parempi paikka.

Avainsanat: tasa-arvo

Vanhemmat kirjoitukset »