Opiskelijoita sumutetaan hallitusneuvotteluissa

Perjantai 22.5.2015 - Ari Reunanen

Smolnasta, jossa tulevaa hallitusta kootaan, kiiri julkisuuteen muutama päivä sitten huhu, jossa kerrottiin hallituksen kaavailevan ammatillisen koulutuksen typistämistä kahden vuoden mittaiseksi pikakoulutukseksi. Eikä mennyt kuin pieni hetki, niin hallituksen kaavailut oli ehditty ampua alas niin opettajien kuin ammattiin opiskelevien edunvalvojien toimesta. Julkisen keskustelun kommentit voisi typistää yhteen sanaan, järjetöntä. Lukiolaisten suusta ei kuultu mitään – eihän asia heitä kosketa, pikemminkin päinvastoin. Mikäli ammattiin opiskelevilta evätään opintoaikaa lyhentämällä oikeus korkeakouluopintoihin, niin ylioppilailla on paljon helpompi tie jatko-opintoihin haluamalleen alalle.

Oikeassahan opettajat ja ammattiin opiskelevien edustajat tietenkin olivatkin ampuessaan ehdotuksen alas. Ja uskonpa, että tämä tiedetään kyllä hallitusneuvottelijoiden keskuudessakin. Työuria toki on kannattavaa pyrkiä pidentämään ja koulusta työelämään pääsyä nopeuttamaan, mutta keinona ammattiopintojen lyhentäminen palvelee tavoitetta päinvastoin. Alalla työskentelevänä tiedän hyvin, että työnantajien näkökulmasta työllistymisen yksi suuri ongelma on se, että ammattiopistoista valmistuu liian heikoilla työelämätaidoilla varustettuja nuoria. Kun ammattitaidon puute on suurimpia työllistymisen ongelmia, ei työllistymistä tulla parantamaan ainakaan opintoja lyhentämällä.

Smolnan vuoto vaikuttaakin enemmänkin tarkoitushakuiselta avaukselta, jolla tylsytetään seuraavaksi tulevien ehdotusten kritiikkiä etukäteen. En kummastelisi yhtään – ainakin kun hallituspohjaa katsoo – että opintotukea tultaisiin pienentämään ja siirtymään enemmän opintolainapainotteiseen järjestelmään. Lukukausimaksuthan päätettiin jo asettaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Ei liene syytä yllättyä mikäli opiskelijoita kohtaa vielä ankara raippa uuden hallituksen taholta. Ne leikkaukset julkistettaessa voidaan kuitenkin aina muistuttaa siitä, että ajatuksesta ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä 33-prosentilla luovuttiin. By the way, olisi muuten rakentavampiakin tapoja pidentää työuria. Yksi niistä olisi taata perusopintovelvollisuuden tavoin vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle nuorelle. Joka vuosi nimittäin tuhannet nuoret keskeyttävät opintonsa ja noin 15-20 prosentille heistä jää lopullisesti ilman tutkintoa. Alle 30-vuotiaita ilman toisen asteen tutkintoa on 110 000. Ja heidän työuransa on lyhyt.

Avainsanat: opiskelija, hallitus, hallitusneuvottelut

Enemmän opettajia vai enemmän seiniä?

Tiistai 19.5.2015 - Ari Reunanen

Euran kasvatus- ja opetuslautakunta saa käsiteltäväkseen ennen juhannusta ehdotuksen Euran kouluverkoksi. Suunnitelma julkistettiin viime viikolla, jotta kuntalaiset, oppilaat, opettajat ja vanhemmat voisivat kertoa siitä näkemyksensä päätöksentekoa varten. Suunnitelman pääkohdat pitävät sisällään Kiukaisten yhteiskoulun oppilaiden siirtymisen Euran yhteiskouluun, Euran yhteiskoulun remontin ja Sorkkisten koulun oppilaiden siirtymisen Kiukaisten ja Kirkonkylän kouluihin.

Jokaisella euralaisella lienee tiedossa kunnan vaikea taloudellinen tilanne ja todennäköistä on, että jollei uudistuksia tehdä, säästötoimet koskevat väistämättä myös opetusta ja oppilaiden koulutyötä. Tilanteesta johtuen Euran kouluverkkosuunnitelmassa, joka koskee konkreettisesti meitä satoja euralaisia lapsiperheitä, on kyse valinnasta kahden vaihtoehdon välillä – olemassa olevia varoja käytetään suhteessa enemmän joko opetuksen toteuttamiseen tai nykyisten kiinteistöjen ylläpitoon. Molempiin ei ole varaa.

Vaihtoehdot ovat; joko valitaan alueellisesti hieman kattavampi verkko ja tulevaisuudessa ajaudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa lasten määrää suurempien alakoulujen luokissa pitää kasvattaa, opettajia mahdollisesti lomauttaa sekä säästää mm. erilaisten nykyaikaisten opetusvälineiden hankinnassa. Toinen vaihtoehto on, että pyritään pitämään kiinni mahdollisimman pienistä opetusryhmistä, välttämään henkilökunnan vähennykset ja tarjoamaan jokaiselle lapselle moderni oppimisympäristö. Silloin joudutaan tinkimään kahdesta koulusta, koska säästöt voidaan käytännössä toteuttaa ainoastaan kiinteistökuluja vähentämällä.

Valitaan kumpi vaihtoehto tahansa, on valinta vaikea. Siksi haluan avoimesti ilmaista omat periaatteeni. Minusta jokaiselle lapselle ja nuorelle pitää taata laadukas oppimisympäristö, se on parasta mitä yhteiskunta voi heidän tulevaisuutensa eteen tehdä. Sopivan kokoiset ryhmät, monipuoliset oppiainevalikoimat ja ajanmukaiset oppimisvälineet antavat parhaat edellytykset oppimiselle. Samoin opettajat, jotka voivat keskittyä työhönsä lomautusuhan sijaan, ovat oppimisen kannalta tärkeimpiä henkilöitä. Itse haluan löytää ratkaisun, joka takaa näiden tavoitteiden toteutumisen.

Nyt ei pitäisi sortua pessimismiin ja toisen syyttelyyn vaan käydä rakentavaa keskustelua, jolla varmistetaan lapsillemme ja nuorillemme Eurassa hyvät edellytykset kasvaa aikuisuuteen. Aikaisempien kokemusten perusteella muutos voi olla mahdollisuus, jolla varmistetaan lapsille ja nuorille parempi oppimisympäristö.

Otan mielelläni vastaan perusteltuja kommentteja suuntaan jos toiseen. Se, joka meidän kaikkien ajatuksia ohjaa, on vilpitön halu tarjota omille lapsillemme paras mahdollinen opetus.

 

Avainsanat: koulutus, opetus