Opiskelijoita sumutetaan hallitusneuvotteluissa

Perjantai 22.5.2015 - Ari Reunanen

Smolnasta, jossa tulevaa hallitusta kootaan, kiiri julkisuuteen muutama päivä sitten huhu, jossa kerrottiin hallituksen kaavailevan ammatillisen koulutuksen typistämistä kahden vuoden mittaiseksi pikakoulutukseksi. Eikä mennyt kuin pieni hetki, niin hallituksen kaavailut oli ehditty ampua alas niin opettajien kuin ammattiin opiskelevien edunvalvojien toimesta. Julkisen keskustelun kommentit voisi typistää yhteen sanaan, järjetöntä. Lukiolaisten suusta ei kuultu mitään – eihän asia heitä kosketa, pikemminkin päinvastoin. Mikäli ammattiin opiskelevilta evätään opintoaikaa lyhentämällä oikeus korkeakouluopintoihin, niin ylioppilailla on paljon helpompi tie jatko-opintoihin haluamalleen alalle.

Oikeassahan opettajat ja ammattiin opiskelevien edustajat tietenkin olivatkin ampuessaan ehdotuksen alas. Ja uskonpa, että tämä tiedetään kyllä hallitusneuvottelijoiden keskuudessakin. Työuria toki on kannattavaa pyrkiä pidentämään ja koulusta työelämään pääsyä nopeuttamaan, mutta keinona ammattiopintojen lyhentäminen palvelee tavoitetta päinvastoin. Alalla työskentelevänä tiedän hyvin, että työnantajien näkökulmasta työllistymisen yksi suuri ongelma on se, että ammattiopistoista valmistuu liian heikoilla työelämätaidoilla varustettuja nuoria. Kun ammattitaidon puute on suurimpia työllistymisen ongelmia, ei työllistymistä tulla parantamaan ainakaan opintoja lyhentämällä.

Smolnan vuoto vaikuttaakin enemmänkin tarkoitushakuiselta avaukselta, jolla tylsytetään seuraavaksi tulevien ehdotusten kritiikkiä etukäteen. En kummastelisi yhtään – ainakin kun hallituspohjaa katsoo – että opintotukea tultaisiin pienentämään ja siirtymään enemmän opintolainapainotteiseen järjestelmään. Lukukausimaksuthan päätettiin jo asettaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Ei liene syytä yllättyä mikäli opiskelijoita kohtaa vielä ankara raippa uuden hallituksen taholta. Ne leikkaukset julkistettaessa voidaan kuitenkin aina muistuttaa siitä, että ajatuksesta ammatillisen koulutuksen lyhentämisestä 33-prosentilla luovuttiin. By the way, olisi muuten rakentavampiakin tapoja pidentää työuria. Yksi niistä olisi taata perusopintovelvollisuuden tavoin vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle nuorelle. Joka vuosi nimittäin tuhannet nuoret keskeyttävät opintonsa ja noin 15-20 prosentille heistä jää lopullisesti ilman tutkintoa. Alle 30-vuotiaita ilman toisen asteen tutkintoa on 110 000. Ja heidän työuransa on lyhyt.

Avainsanat: opiskelija, hallitus, hallitusneuvottelut