Eura säilytti kaikkien lasten oikeuden varhaiskasvatukseen

Perjantai 29.1.2016 - Ari Reunanen

paivahoitoSDP.jpgEuran kasvatus- ja opetuslautakunta päätti yksimielisesti säilyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden jokaisella lapsella myös tulevaisuudessa. Päätös oli vastoin viranhaltijaesitystä, joka olisi rajannut lasten päivähoito-oikeutta eduskunnan tekemien päätösten mukaisesti.

- Olen todella tyytyväinen, että lautakunta puolusti yhteisessä rintamassa jokaisen lapsen oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen. Kyse on nimenomaan lapsen oikeudesta, jonka on todettu lukuisin tutkimuksin tarjoavan lapsille parhaan ponnahduslaudan kasvuun ja koulutukseen, iloitsee lautakunnan puheenjohtaja Ari Reunanen (sd.).

- Subjektiivinen päivähoito-oikeus on suomalaisen hyvinvointivaltion peruspilareita ja siitä tulee pitää kiinni. Sen varaan rakentuu meidän sivistysyhteiskuntamme ja sitä ei pidä lähteä romuttamaan, lataa Reunanen. 

Päivähoito-oikeuden rajaamista perusteltiin lautakunnalle taloudellisilla perusteilla, mutta lautakunnalle ei ollut esittää minkäänlaisia arvioita saavutettavista säästöistä Eurassa.

- Lasten perusoikeuksien rajaaminen taloudellisilla perusteilla olisi ollut hölmöläisten hommaa tilanteessa, jossa päätökset olisi pitänyt perustaa mutu-tuntumaan ja arvailuun. Sitä paitsi, jotkin asiat ovat paljon arvokkaampia kuin muutaman hassun euron säästäminen. Lyhytnäköinen lapsista säästäminen tulee pitemmällä juoksulla todella kalliiksi. Historiasta kannattaa ottaa oppia ja satsata lasten sekä nuorten kasvuedellytyksiin. Se on loppujen lopuksi meidän jokaisen parhaaksi, Reunanen muistuttaa. 

Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan 28.1.2016.

Avainsanat: Lapset, päivähoito, hyvinvointivaltio, oikeudet, tasa-arvo, Eura

Suomi kuntoon - reilusti ja oikeudenmukaisesti

Torstai 24.9.2015 - Ari Reunanen

Kansanedustaja Timo Kalli (kesk.) vastasi edelliseen mielipidekirjoitukseeni Alasatakunta-lehdessä 22.9.-15. Kansanedustaja Kallin kirjoitus ohessa kuvana. Alla vastaukseni kansanedustajan kirjoitukseen. Se on julkaistu Alasatakunta-lehdessä 24.9.-15. 

kuva3.JPG

Demareita ja ammattiyhdistysliikettä on hallituspuolueiden taholta jatkuvasti syytetty ”vanhakantaisuudesta ja kaikkien säästötoimenpiteiden vastustamisesta”.  Tämä ei pidä paikkaansa ja sen jokainen valveutunut kansalainen ymmärtää.  Ikävä huomata, että kansanedustaja Kalli laulaa tätä samaa vanhaa virttä (Alasatakunta 22.9.-15).

Suomi velkaantuu ja on täysin selvää, että valtiontalouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimenpiteitä.  Demarina olen ajamassa näiden välttämättömien toimenpiteiden reilua jakamista kansalaisten kesken, enkä suinkaan sanomassa etteikö mitään pitäisi tehdä.

Hallituksen ehdottamat muutokset kohdistuvat nyt kuitenkin lähinnä matalapalkka-aloihin ja erityisesti naisiin. On kohtuutonta, että sairaanhoitajista ja poliiseista tehdään yhteisten ongelmiemme maksumiehiä. Kannattaisin paljon mieluummin esimerkiksi lomarahojen pienentämistä, joka kohdistuisi tasapuolisemmin eri ammattiryhmien välille.

Timo Kalli kehottaa kirjoituksessaan ”vastuullisuuteen ja yhteen hiileen puhaltamiseen”. ”Nyt meidän kaikkien palkansaajien on osallistuttava yhteisiin talkoisiin”, on kirjoittajan sanoma. Kansanedustajien osalta tämä tarkoittaa n. 250 euron solidaarisuusveron korotusta vuodessa - määräaikaisesti. Samaan aikaan sairaanhoitajat saattavat menettää jopa pari tuhatta euroa vuodessa - pysyvästi.  Minusta tämä ei ole reilua. Minusta tässä laitetaan ihmiset puhaltamaan eri hiileen.

Kalli jätti kirjoituksessaan mainitsematta kuulemiaan taloustieteilijöitä. Minä mainitsen muutaman. Nobel-palkitun taloustieteilijän Joseph Stiglitzin (HS 20.9.-15) mukaan Suomi ”ryöstää lapsiltaan”, koska jätämme järkevät tulevaisuusinvestoinnit tekemättä. Suomen yksi arvostetuimmista taloustieteilijöistä – Sixten Korkman – on moittinut hallituksen ratkaisuja yksikkötyökustannusten alentamiseksi. Hallituksen peräänkuuluttamat vientiteollisuuden yksikkötyökustannukset ovat jo nyt alle Saksan ja Ruotsin tason (Eurostat 2013). Kilpailukyky paranee vain laadukkailla tuotteilla. Todellisuus ei ole niin vaihtoehdoton, kuin Kalli antaa ymmärtää.

Keskustan vaalislogania ”Suomi kuntoon” täydentäen: Laitetaan Suomi kuntoon – mutta tehdään se yhdessä reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla.

Avainsanat: demarit, reilu, oikeudenmukainen, palkansaaja, hallitus, leikkaukset, Keskusta, tasa-arvo, naiset

Nyt saa riittää palkansaajan syyllistäminen

Perjantai 11.9.2015 - Ari Reunanen

Tapasin muutama päivä sitten lasten kanssa työskentelevän naisen, joka oli kauhuissaan jatkuvasti kuulemistaan huonoista uutisista ja pelkäsi hallituksen päätösten olevan taloudellisesti rankka isku. Hallituksen lanseeraamassa "kilpailukykypaketissa" onkin kyse erityisesti naisten työmarkkina-aseman heikentämisestä. Toimet kohdistuvat rankasti mm. sairaanhoitajiin, siivoojiin, kaupan alan työntekijöihin ja lähihoitajiin. Suomen vientiteollisuuden vaikeudet kaadetaan siis etenkin julkisella sektorilla työskentelevien pienipalkkaisten naisten maksettavaksi. Hallituksen logiikka tuntuu olevan pahasti hakusessa.

Hallituksen viesti näyttää olevan, että koska suurten teollisuusyritysten johto on epäonnistunut eikä vienti vedä, se on tavallista työtä tekevän ihmisen vika. Hyvin epäjohdonmukainen päätelmä. Ei Nokiankaan romahdus johtunut puhelinten kokoonpanotyötä tekevistä ihmisistä tai heidän palkoistaan. Se johtui siitä, että yrityksen johto, tuotekehitys ja markkinointi epäonnistuivat.

Miksi maamme nykyisessä tilanteessa hallitus ei kiinnitä huomiota epäpätevään johtamiseen, vähäisiin tuotekehityspanoksiin ja siihen, etteivät yritykset ole investoineet tulevaisuuteen vaan jakaneet rahaa osinkoina ulos enemmän kuin koskaan? Muutaman viime vuoden aikana isoja yrityksiä on tuettu veronmaksajien toimesta miljardeilla euroilla. KELA-maksut on poistettu, yhteisöveroa laskettu ja viimeisimmäksi sosiaaliturvamaksuja alennettiin 800 miljoonalla eurolla. Yhtään luvattua uutta työpaikkaa ei kuitenkaan ole syntynyt. Päinvastoin. Eikö mikään riitä Sipilän ystäville?

Jotkut pienemmät yritykset ovat jo sanoutuneet irti hallituksen työntekijöitä kiusaavista päätöksistä. Nämä yritykset ovat ilmoittaneet, että ne aikovat myös jatkossa maksaa sairauspäivärahat ja ylityökorvaukset aiempaan tapaan. Nämä yrittäjät ymmärtävät, että motivoitunut työntekijä on yrityksen voimavara, ei kuluerä. He kohtelevat työntekijöitään ihmisinä. Toivoa haasteiden keskellä on.

Suomi tarvitsee investointeja osaamiseen, uusien kasvualojen luomiseen ja satsauksia ihmisten ostovoiman parantamiseen. Palkansaajan syyllistäminen ja lannistaminen saakin nyt riittää. Tulevaisuutensa positiivisesti katsova ihminen on yritteliäs ja toimelias, tällöin olemme kaikki voittajia. Suomalaiset ovat kyllä kriisitietoista kansaa ja tarvittavia päätöksiä pystytään yhdessä tekemään. Ne vaativat kuitenkin oikeuden- ja suhteellisuuden tajua kaikilta osapuolilta. Tarvitaan malttia yhteistyöhön hallituksen ja elinkeinoelämän yksipuolisen sanelun sijaan. Mallia voi ottaa työntekijöitään arvostavista pienyrittäjistä.

Onneksi hallitus voi vielä korjata suuntaansa - ja tarjota jatkossa aiemmin tapaamalleni naiselle edes vähän parempia uutisia.

Avainsanat: hallitus, palkansaaja, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, syyllistäminen, naiset, teollisuus, vienti, johtaminen, yritys, elinkeinoelämä

Kunpa lapset hallitsisivat maailmaa

Sunnuntai 26.7.2015 - Ari Reunanen

Kävimme perheen kanssa pienellä kesälomaretkellä muutama viikko sitten. Terminaalissa matkalle lähtiessä yksivuotias poikamme alkoi spontaanisti leikkiä saman ikäisen pienen puolalaisen pojan kanssa. Me vaihdoimme muutaman sanan pojan äidin kanssa hataralla englannilla, mutta ajatuksissamme tiesimme oikein hyvin mitä kummankin pojan vanhempien päässä liikkui. Ei siinä yhteistä kieltä tarvittu, pienten lasten tuore vanhemmuus oli meille yhteinen sitova tekijä, vaikka edustimme melko lailla erilaisia kulttuuria lähtökohtia. Minun, vaimoni ja puolalaisen äidin päässä pyörivät ajatukset siitä, että toivottavasti pojat eivät satuta toisiaan leikkien yltyessä koviksi ja toivottavasti ääni pysyy muiden matkaan lähtevien kannalta edes siedettävällä tasolla. Siksi koetimme hillitä leikkiä – niin suomeksi kuin puolaksi. En kyllä tiedä oliko sillä lopulta mitään vaikutusta. Eikä sillä tainnut olla niin paljon merkitystäkään. Pääasia, että pojilla oli hauskaa.

Sitten kesäloman rauhaan ja uutisten täyttämien saappaanheittokisojen seurantaan tulee katkos. Syy on seuraava: (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustajalta-raju-purkaus-taistelemme-monikulttuurista-painajaista-vastaan/5238894).

Yle Satakunnan toimittaja Antti Laakso mietti eilen Facebookissa Immosen kommenteista, että pitäisikö niiden johdosta itkeä vai nauraa. En tiedä mihin lopputulokseen Laakso lopulta tuli, mutta minut Immosen kommentit saivat surulliseksi. Miettiessäni meidän pojan kohtaamista puolalaisen pojan kanssa muutamaa viikkoa aiemmin pohdin, että mikä ihme osaan meistä ihmisistä menee aikuistuessamme. Kun katselin poikien touhuamista siellä terminaalissa, muistan miettineeni kuinka hienoa ja ainutlaatuista tuollaiset kohtaamiset ovat. Minun ollessani poikani ikäinen 80-luvun alkupuolella ei tuollainen kohtaaminen olisi ollut ylipäänsä kovin todennäköistä. 30 vuodessa maailma on kehittynyt huimasti. Ei lapsia haitannut se, että toinen oli vähän eri näköinen. Tai se, että yhteistä kieltä ei ollut. Tai se, että kotimaa oli eri. Tai se, että vanhemmilla ei oikein ollut yhteistä kieltä. He olivat pieniä poikia. He halusivat tutustua toisiinsa, saada toisistaan kaverit, pitää yhdessä hauskaa.

Meillä aikuisilla olisi paljon opittavaa lapsilta – ainakin siinä miten kohtaamme uudet ihmiset, annamme toisille mahdollisuuden ja miten pyrimme ymmärtämään toista sekä toimimaan toinen toistemme kanssa. Jos joku pitää minua tämän johdosta naiivina, pitäkööt. Välillä tuntuu siltä, että olisi parempi, jos lapset hallitsisivat maailmaa – ainakin välttyisimme lokeroimasta toisiamme heihin ja meihin, parempiin ja huonompiin.

Onneksi tiedän, että suuri enemmistö suomalaisista tahtoo mahdollistaa lapsilleen leikkimisen erilaisista taustoista tulevien lasten kanssa nyt ja tulevaisuudessa – sen vuoksi 30 vuoden päästä maailma tulee olemaan nykyistä parempi paikka.

Avainsanat: tasa-arvo