Hallittu muutos rytinää parempi

Tiistai 4.7.2017 - Ari Reunanen

Euran kunnanhallitus päätti viikolla 26 linjauksista koskien päivähoidon järjestämistä tulevaisuudessa. Riittävien ja laadukkaiden hoitopaikkojen varmistamiseen tarttuminen on todella positiivinen asia. Hallituksen linjauksien myötä euralaisessa varhaiskasvatuksessa alkaisi rytinä, joka koskettaa satoja lapsiperheitä ja noin sataa kunnan työntekijää sekä siirtäisi päivähoidon järjestämisen laajasti yksityiseksi liiketoiminnaksi.

Yksityisille päiväkodeille on Euran palvelurakenteessa hyvä täydentävä paikkansa. Myös uudet yritykset ovat lämpimästi tervetulleita. Varhaiskasvatuksen suhteen on vielä erikseen todettava, että aivan samat laatukriteerit ja ryhmäkoot koskevat niin kunnan kuin yksityisenkin järjestämää varhaiskasvatusta. Siinä mielessä jokainen vanhempi voi olla rauhallisin mielin - lapset tulevat saamaan Eurassa laadukasta päivähoitoa kaikissa toimipaikoissa.

Sitten on kun kuitenkin se mutta. Hallituksen linjaus asettaa yksityisen palvelutuotannon selvästi kunnan oman toiminnan edelle ja jopa merkittävästi suosituksia laajemmaksi. Tämä siitä huolimatta, että kunnalla on aina lain mukaan viimekätinen vastuu päivähoidon järjestämisestä. Kunnanhallituksen linjauksella Eura saattaa tulla tulevaisuudessa riippuvaiseksi yksityisistä päiväkotiyrityksistä. Entä jos yritys meneekin konkurssiin ja kunnalla ei ole enää omia valmiuksia tarjota kaikille lapsille hoitopaikkaa? Toivottavasti näin ei tapahdu, mutta kaikkiin riskeihin tulee varautua. Puhutaan pienten lasten ja perheiden arjen kannalta isoista asioista - arjen mahdollisimman mutkattomasta toimivuudesta.

Tämän vuoksi tulisi kunnan oman, uuden Käräjämäen päiväkodin rakentaminen, asettaa Euran keskustassa ykköstavoitteeksi. Kun kunta järjestää varhaiskasvatuksesta enemmistön itse ja täydentää sitä laadukkailla yksityisillä palveluilla, niin kokonaisuus on kaikille osapuolille paras mahdollinen. Aloitettaisiin siis uuden Käräjämäen päiväkodin rakentaminen mahdollisimman nopeasti ja katsotaan, kuinka suuri tarve sen valmistumisen jälkeen on vielä yhdelle täysin uudelle yksityiselle päiväkodille. Näin varmistetaan kunnan edellytykset vastata hoitotarpeeseen eikä tulla liian riippuvaisiksi yksityisistä toimijoista.

Samaan aikaan tulee huolehtia myös henkilökunnan asemasta. Huolestuneita ääniä on jo kuulunut, vaikka kunnanhallituksen päätöksistä tehtyjen uutisten mukaan irtisanomiset pyritään välttämään. Arvioni kuitenkin on, että etenkin perhepäivähoitajien asema tehtyjen linjausten pohjalta on vähintäänkin tukala. Mietteliäinä ovat myös monet vanhemmat, jotka tahtoisivat lapsilleen perhepäivähoitoa.

Olennaista olisikin nyt huolehtia siitä, että muutoksille varataan riittävän pitkät siirtymäajat, henkilöstön asemasta ja esimerkiksi lisäkoulutuksesta huolehditaan ja perhepäivähoidon saatavuus tavalla tai toisella myös tulevaisuudessa mahdollistetaan.

Kunnanhallitusta on kiitettävä siitä, että se on sysännyt varhaiskasvatuksen kehittämisen Eurassa eteenpäin. Muistetaan kuitenkin, että hallitulla muutoksella saavutetaan rytinän sijaan kuntalaisten kannalta kestävämpi ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen

Avainsanat: varhaiskasvatus, yksityistäminen, Eura, päiväkoti

Euran päiväkodit saatava kuntoon

Keskiviikko 26.10.2016 - Ari Reunanen

Eurassa tulee lähteä viemään eteenpäin uusien päiväkotien rakentamista, sillä tilanne ei vastaa 2010-luvun laadukkaan varhaiskasvatuksen tarpeita. Eurassa toimivista varhaiskasvatusyksiköistä ainoastaan yksi on suunniteltu varsinaiseen päiväkotikäyttöön. Muut kiinteistöt ovat erilaisia väliaikaisratkaisuja tai asuinkäyttöön suunniteltujen tilojen sovelluksia.Sillankaide.jpg

Euran varhaiskasvatuksessa työskentelee omistautunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Olen saanut sen omakohtaisesti huomata. Tämä on tärkein voimavara, jolla taataan lapsillemme laadukas varhaiskasvatus päivittäin. Lämpöä ja osaamista ei korvaa yksikään rakennus. Mutta olisi heidän tekemänsä arvokkaan työn vähättelyä sanoa, etteikö tiloilla olisi merkitystä. On vaikea uskoa kovin monen olevan tyytyväinen, jos esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosasto sijaitsisi yrityksen kokous- ja saunatiloissa kuten yksi Euran päiväkoti tällä hetkellä. Olosuhteilla on väkisinkin vaikutusta.

Souppaan oppimiskeskuksen toteuttamista – käytännössä Kirkonkylän koulun yhteyteen suunnitellun uuden päiväkodin rakentamista – hidastaa tällä hetkellä erityisesti Souppaan alueen kaavoituksesta tehty valitus. Pahimmillaan tämä  hidastaa vuosilla tarpeellisten tilojen rakentamista. Se taas pakottaa Käräjämäen päiväkodin toimimaan puutteellisissa väliaikaistiloissa ja haittaa lisäksi muiden pienempien yksiköiden  tarpeellista uudistamista. Yhtälailla hankkeen etenemisen hidastuminen haittaa perheiden kannalta nykyistä parempien ja joustavampien varhaiskasvatusuudistusten toteuttamista, esimerkiksi avointa päivähoitoa ei voida kehittää olemassa olevien tarpeiden mukaisesti. 

Pohjois-Eurassa taas on kärsitty jo useampi vuosi hyvin poukkoilevista päiväkotiratkaisuista, koska tilat ovat kohdanneet useita erilaisia sisäilmaongelmia. Tilanne on ollut niin perheiden, lasten kuin työntekijöiden kannalta välillä jopa kohtuuton. Olisi kaikkien kannalta hyvin toivottavaa, että vuoden 2017 aikana lopultakin Pohjois-Euran päiväkotien tulevaisuus saataisiin ratkaistuksi seuraavaksi 30 vuodeksi eteenpäin ja lähitulevaisuudessa iskettyä lapiot santaan tarvittavien tilojen toteuttamiseksi. 

Emme voi Eurassa olla ylpeitä päiväkotirakennustemme tilasta. Tästä johtuen Euran kasvatus- ja opetuslautakunta päätti edellisessä kokouksessaan ehdottaa kunnanhallitukselle Souppaan oppimiskeskuksen suunnittelun jatkamista valituksista huolimatta ja Pohjois-Euran varhaiskasvatusta koskevien suunnitelmien päivittämistä uudistusten toteuttamiseksi. Olosuhteet olisi saatava viimein 2010-luvulle, lapset ovat sen ansainneet. Onneksi tilanne on nopeasti korjattavissa positiivisella otteella ja oikeilla päätöksillä!

Avainsanat: Eura, päiväkoti, remontti, lapset, työolosuhteet

Nyt saa riittää palkansaajan syyllistäminen

Perjantai 11.9.2015 - Ari Reunanen

Tapasin muutama päivä sitten lasten kanssa työskentelevän naisen, joka oli kauhuissaan jatkuvasti kuulemistaan huonoista uutisista ja pelkäsi hallituksen päätösten olevan taloudellisesti rankka isku. Hallituksen lanseeraamassa "kilpailukykypaketissa" onkin kyse erityisesti naisten työmarkkina-aseman heikentämisestä. Toimet kohdistuvat rankasti mm. sairaanhoitajiin, siivoojiin, kaupan alan työntekijöihin ja lähihoitajiin. Suomen vientiteollisuuden vaikeudet kaadetaan siis etenkin julkisella sektorilla työskentelevien pienipalkkaisten naisten maksettavaksi. Hallituksen logiikka tuntuu olevan pahasti hakusessa.

Hallituksen viesti näyttää olevan, että koska suurten teollisuusyritysten johto on epäonnistunut eikä vienti vedä, se on tavallista työtä tekevän ihmisen vika. Hyvin epäjohdonmukainen päätelmä. Ei Nokiankaan romahdus johtunut puhelinten kokoonpanotyötä tekevistä ihmisistä tai heidän palkoistaan. Se johtui siitä, että yrityksen johto, tuotekehitys ja markkinointi epäonnistuivat.

Miksi maamme nykyisessä tilanteessa hallitus ei kiinnitä huomiota epäpätevään johtamiseen, vähäisiin tuotekehityspanoksiin ja siihen, etteivät yritykset ole investoineet tulevaisuuteen vaan jakaneet rahaa osinkoina ulos enemmän kuin koskaan? Muutaman viime vuoden aikana isoja yrityksiä on tuettu veronmaksajien toimesta miljardeilla euroilla. KELA-maksut on poistettu, yhteisöveroa laskettu ja viimeisimmäksi sosiaaliturvamaksuja alennettiin 800 miljoonalla eurolla. Yhtään luvattua uutta työpaikkaa ei kuitenkaan ole syntynyt. Päinvastoin. Eikö mikään riitä Sipilän ystäville?

Jotkut pienemmät yritykset ovat jo sanoutuneet irti hallituksen työntekijöitä kiusaavista päätöksistä. Nämä yritykset ovat ilmoittaneet, että ne aikovat myös jatkossa maksaa sairauspäivärahat ja ylityökorvaukset aiempaan tapaan. Nämä yrittäjät ymmärtävät, että motivoitunut työntekijä on yrityksen voimavara, ei kuluerä. He kohtelevat työntekijöitään ihmisinä. Toivoa haasteiden keskellä on.

Suomi tarvitsee investointeja osaamiseen, uusien kasvualojen luomiseen ja satsauksia ihmisten ostovoiman parantamiseen. Palkansaajan syyllistäminen ja lannistaminen saakin nyt riittää. Tulevaisuutensa positiivisesti katsova ihminen on yritteliäs ja toimelias, tällöin olemme kaikki voittajia. Suomalaiset ovat kyllä kriisitietoista kansaa ja tarvittavia päätöksiä pystytään yhdessä tekemään. Ne vaativat kuitenkin oikeuden- ja suhteellisuuden tajua kaikilta osapuolilta. Tarvitaan malttia yhteistyöhön hallituksen ja elinkeinoelämän yksipuolisen sanelun sijaan. Mallia voi ottaa työntekijöitään arvostavista pienyrittäjistä.

Onneksi hallitus voi vielä korjata suuntaansa - ja tarjota jatkossa aiemmin tapaamalleni naiselle edes vähän parempia uutisia.

Avainsanat: hallitus, palkansaaja, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, syyllistäminen, naiset, teollisuus, vienti, johtaminen, yritys, elinkeinoelämä

Hyvinvointivaltion on vapautettava ihmiset kahleistaan

Keskiviikko 17.6.2015 - Ari Reunanen

Emeritusprofessori Jorma Kalela kirjoitti jokin aika sitten ansiokkaasti Kalevi Sorsa –säätiön julkaisussa työelämän muutoksesta ja suomalaisen hyvinvointivaltion kykenemättömyydestä vastata näihin muutoksiin (http://sorsafoundation.fi/perustulo-ja-omaa-elamista-koskeva-itsemaaraaminen/). Kalelan artikkeli kannattaa lukea tarkkaan, se on valaiseva kuvaus tämän hetken tilanteesta.

Työ on määritellyt suomalaisten elämää läpi historian, työ on aina ollut meille kunnia asia. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu työn käsitteen ympärille, mutta kuten Kalela osoittaa, on hyvinvointivaltion rakentamisen taustalla ollut etenkin tarve vapauttaa ihmiset vanhan säätyläisyhteiskunnan kahleista. Kyllä metsätyöläisenkin pojalla ja tyttärellä tuli olla oikeus käydä koulua ja päästä yliopistoon. Palkkatyön varaan rakennettu hyvinvointivaltio on toiminut tässä tavoitteessa hyvin – työ on ollut väline laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen, ihmisten vapauttamiseen.

Hyvinvointivaltion monet perusmerkit ovat kiinnittyneet ennen kaikkea pysyvään ja vakituiseen palkkatyöhön. Eikä kumma, sillä ne olivat vielä 60- ja 70-luvuilla pääsääntöinen normi. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana pysyvistä työsuhteista on tullut kuitenkin entistä harvinaisempia ja epäsäännölliset työsuhteet ovat yleistyneet osansa globaalia murrosta. Eikä ole mitään syytä olettaa etteikö tämä kehityssuunta jatkuisi myös tulevina vuosikymmeniä. Suomalaisista jo kolmasosa työskentelee joko määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa, epäsäännöllisyys ei ole enää harvinaista – se on normi.

Suomalainen hyvinvointivaltio, esimerkiksi kesälomineen ja vuorotteluvapaajärjestelmineen, perustuu pysyviin työpaikkoihin. Koska pysyvät työpaikat kuitenkin ovat entistä harvinaisempia, niin on vaarana, että työtä tekevät ihmiset jakautuvat kahteen ryhmään. Toinen nauttii pysyvän työpaikan tuomista eduista, toinen ryhmä ponnistelee määräaikaisuudesta toiseen välillä kouluttautuen, tehden osa-aikaisuuksia ja muuttaen paikkakunnalta toiselle.

Jokainen meistä kaipaa elämäänsä turvaa, suunnitelmallisuutta ja rauhaa. Siksi suomalaiseen hyvinvointivaltioon on kudottu jo niin tiivis ja tiukka sosiaaliturva, että se uhkaa kuristaa hengiltä sen varaan tippuneet. Tämä sosiaaliturva on kuitenkin perinteisen hyvinvointivaltion ajattelutapaan sidottu kiinni työn tekemiseen – ”työ on parasta sosiaaliturvaa” tai ainakin pysyvä työpaikka on vai miten se nyt menikään? Mutta onko se? Ovatko poliittiset puolueet aidosti havainneet maailman ja etenkin työelämän muutoksen ympärillään? Vastaako suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä niitä tarpeita, joita ihmisillä on nykyisessä työelämässä? Jos näin olisi, niin miksi kaikki kritisoivat sitä kovaan ääneen? Byrokratiaviidakko on jo kahlinnut niiden ihmisten vapauden, jotka eivät kovasta yrityksestä huolimatta löydä vakituista työpaikkaa tai toimivat pienyrittäjinä.

Jotta ihminen voisi vapautua hallitsemaan omaa elämäänsä, niissäkin olosuhteissa joissa hän ei ole vakituisesta työsuhteesta nauttiva, kaipaisi hyvinvointivaltiomme perusturvajärjestelmä perusteellisen remontin. Pienet säädöt eivät tule tilannetta parantamaan, sen Kalela kuvaa artikkelissaan erinomaisesti. Ihmisten vapaus ei ole kasvanut pitkään aikaan ja eriarvoisuus on koko ajan lisääntynyt. Perusturvajärjestelmän uudistamisella vastamaan nykyistä maailma ja työelämää voidaan vastata sen tärkeimmän eli ihmisen tarpeisiin ja rakentaa tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Haloo sosialidemokraatit, täällä tarvittaisiin taas teitä.

Avainsanat: hyvinvointivaltio, perusturva, työ, työelämä, muutos, tulevaisuus, sdp